sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Täältä tullaan elämä!



... Ja tästä alkaa myös Pikkupojan blogi. Pikkupoika on työnimi tälle ihanalle soopelinahkalle, jonka rekisteripapereissa lukee Timonan Chance Can Choose. Näyttäisi siltä, että työnimi vaihtuu kutsumanimeen Santtu. Mahdollista toki on, että nimi vielä johonkin muotoutuu, mutta Santtu tulisi virallisen nimen sanasta chance. :-) 

Pentuahan minulle ei pitänyt tulla. Ei tästä yhdistelmästä (vaikkakin olin siitä kovasti haaveillut), eikä tähän tilanteeseen. Minulla on kuitenkin nuori bordercollie Aino, ja vanhemmillani meidän perheen ensimmäinen koira, sk collieuros Laku. Näin kuitenkin Pikkupojasta kuvan, kun pennut olivat noin neljän viikon ikäisiä. Varmuutta ei vielä silloin ollut, onko pentuja edes vapaana. Kävin kuitenkin pentusia katsomassa kerran ja toisenkin, ja toisen vierailukäynnin jälkeen päätin, että tämä ihana tyyppi muuttaa meille. Joskus kohtalolla tuntuu olevan jotain meidän varalla, kun tuosta pikkupojasta tuli vain jokin ihmeellinen fiilis, että se on mulle. Eikä sitä fiilistä vastaan oikein voinut tapella.

Pikkupoika ja onnellinen omistaja

Santtu muutti siis torstai-iltana 20.9. meille tänne Jyväskylään päivää vaille kymmenen viikon ikäisenä. Kotimatka meni kohtuullisen kivuttomasti, vaikka pari puklausta pääsikin reppanalta etujalkotilaan. Hirmu reipas napero tuo silti oli, ja varsinkin autoilun jälkeen pikkutyyppi kulki häntä pystyssä joka paikassa ja teki tuttavuutta uuteen kotiympäristöönsä.

Mitä meille on kuulunut ensimmäisiin päiviin? Täällä menee loistavasti! Tuo nappula on ihan mieletön! Se on rohkea ja reipas, häntä heiluu koko ajan ja kaikki on kivaa. Kuitenkaan se ei ole kohelo, eikä "liian vilkas" makuuni. Ruokahalu on mieletön, ja leikkikin sujuu ihan mukavasti, joskin enemmän pitäisi leikittää. :-) Aino otti tulokkaan tosi hyvin vastaan, ja eilisestä lähtien täällä on ollut kunnon rallit pystyssä. Ensimmäinen yö oli Santulla tosi levoton, mutta kaksi seuraavaa on jo nukuttu hienosti, mitä nyt välillä keittiön puolelta kuuluu pientä narinaa, kun on tylsää jäädä yksin. Koska Santtu on ollut hirvittävän reipas, mä oon sitä tosi paljon kuljettanut jo joka paikassa, ja vieraitakin on käynyt. Lauantaina kävimme Jyväskylän Kauppakadullakin katsomassa kunnallisvaalihulinaa, ja pentu oli lähes koko ajan kuin kotonaan. Pahimmassa kahvijonotungoksessa vähän jänskätti, mutta heti kun päästiin väljemmille vesille, häntä nousi pystyyn ja heilui taas kolmeen suuntaan samaan aikaan. Santtu ottaa kaikki ihmiset, nuoret ja vanhat, vastaan tosi ystävällisesti, ja vieraat koiratkin taitavat olla mukavia. :-) Meidän seinänaapurissa on kaksi viikkoa vanhempi pk collien urospentu Veeti, jonka kanssa Santtu on saanut leikkiä joka päivä. Pennut ovat saman kokoisia, ja leikit käyvät tosi kivasti yhteen. Hirveän paljon olisi kerrottavaa ensimmäisistäkin päivistä, mutta koska kaikki on sujunut niin hyvin, niin turhaapa kirjoittelen kaikista kivoista tilanteista erikseen. Pentu on kyllä vienyt sydämeni jo täysin! Olen tottakai myös mielettömän onnellinen siitä, että sain vihdoinkin itselleni jollain tavalla Vekusta jatkoa, ja nyt mulla on pojan poika itselläni, joka vieläpä muistuttaa isoisäänsä yllättävän paljon. :-)

Tulevaisuuden suunnitelmia ei vielä varsinaisesti ole. Jos Santusta kasvaa komea tyyppi, tottakai näyttelyissä pyörähdetään. Muuten kaikki lajivalinnat ovat vielä avoinna. Voi olla, että harrastelemme monenlaista ja myöhemmin sitten katsomme, lähdemmekö jossain lajissa kokeisiin tai kisoihin asti. Tärkein taival meillä on kuitenkin opetella yhteinen sävel arkielämään, jotta arjessa on kiva ja helppo olla yhdessä. Aloittelen vähitellen Santun kouluttamista, vielä emme ole opiskelleet yhtään mitään. Edes nimeään ei pikkukoira vielä tunne, koska vasta tänä iltana lopullisesti taisin päättää, että Santtuna tuo tyyppi nyt kulkee.

Blogiin pyrin päivittämään ajoittain kuulumisia ja kuvia, ja ehkä myöhemmin myös treenijuttuja. En lupaa kirjoitella blogia aktiivisesti, mutta yritän silti parhaani. Kunhan joskus saan kotisivut päivitettyä, niin myös Santtu tulee Ainon kotisivuille osoitteeseen http://www.palleron.com

Tässä muutama kuva Santtu-pojasta:

Leikkimistä tuliterällä lelulla

Ensimmäinen kuva kasvugalleriaan: Santtu tasan 10 viikkoa

Dumbo :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti