Tallinnan tuliaisia

... Ihan sellaisia mukavia tuliaisia kuitenkin. ;-) Santtu matkusti kasvattajansa kanssa Tallinnaan kaikkien rotujen näyttelyyn. Lähdimme kolmisin (Santtu, Keena ja minä) ajelemaan perjantaina aamulla kohti Pekolaa. Santtu sai hetken purkaa energiaansa Tuulan koirien kanssa pihalla, ja etenkin 4kk vanha nahkapentu Didi oli Santun mielestä ihana! Mä jatkoin matkaa toisaalle, ja Santtu sitten Saga-nahkan ja Tara-pehkon kanssa kohti Tallinan Oru-hotellia. 

Lauantaina tulikin loistouutisia! Santtu oli ROP ja ROP-juniori, ja sai toisen junnuSERTinsä Virosta! Tuomari Seamus Oates Irlannista oli kovasti tykännyt Santusta, ja arvostelukin oli varsin hieno. 

"Lovely type, maturing well. Good head. Good earset. Dark oval eyes. Good bite. Nice lenght of neck. Good ribs. Nice level topline. Hind quarters developed well."

Olin tosi tyytyväinen. En odottanut Santun voittavan Sagaa (Timonan Yasmina Yardeen), joten jo rotutulokset yllättivät! Vielä suurempi yllätys oli kuitenkin, kun iltapäivällä tuli Tuulalta tekstari, että Santtu sijoittui Marja Talvitien arvostelemassa ryhmäkilpailussa (FCI1) kolmanneksi! Jestas, mikä viikonloppu! Talvitie otti myös junioriskaban, ja sielläkin Santtu oli noussut jatkoon. Sitten oli nuorelta herralta herpaantunut esiintymisote, ja homma oli kuulemma mennyt istumiseksi ja säätämiseksi. Mutta kovatasoinen junnukisa onkin ollut, kun kaikki roturyhmät olivat samana päivänä. Joten jo jatkoon nouseminen on hieno juttu, ja tulokset olivat ylipäätään huikeat! 

Santun palkinnot Tallinnasta.
JUN ERI1 SA PU1 ROP ROP-jun RYP3!

Lämmin kiitos Tuulalle Santun ottamisesta reissuun mukaan! Ja tietysti myös Pilville huolehtimisesta omalta osaltaan! On mukava antaa koira reissuun, kun tietää, että kaikki on aivan varmasti hyvin, ja omasta silmäterästä huolehditaan kuin omastaan. Kuvia saan kuulemma myöhemmin, toivottavasti jokunen muisto on myös kehästä. :-)

Itse muuten kävin Peten koiratarvikkeen liikkeessä Porvoossa shoppailemassa. Santulle löytyi sadetakki (Hurtta Storm), vaikka eipä mulla kyllä ainutkaan nahka ole sadetakkia koskaan tarvinnut. ;-) Mutta jos nyt tulee ihan tuhannen kauheita syyssateita, niin kai sen voi heijastimienkin takia niskaan vetäistä. Lisäksi löytyi ihan kivat uudet ruokakupit. Jennylle kiitos illan shoppailu- ja lenkkiseurasta!

Santtu collieleirillä. Kuva: Kaarina Pesonen